Shikokun rotuesittely
Tämänhetkinen tila Suomessa ja ulkomailla
Ensimmäinen shikoku tuli Suomeen vuonna 2011 Hollannista, mutta sai seuraa heti alkuvuodesta 2012 myöskin Hollannintuontikoirasta. Koirat ovat eri yhdistelmistä, mutta polveutuvat molemmat kolmannessa polvessa ensimmäiseen Japanista poistuneeseen shikokuun Kazuhideryu Go Kasuza Okazawasow:hun. Ensimmäinen shikokupentue syntyi Japanin ulkopuolella vuoden 2000 lopulla Hollannissa. Tällä hetkellä Suomeen on rekisteröity vain kaksi shikoku-urosta ja muihin pohjoismaihin yhteensä kolme yksilöä. Myös muualla Euroopassa rotua edustaa hyvin kapea geenipooli, vaikka koiria on yritetty tuoda Japanista jo vuosikymmenten ajan. Euroopan shikokukanta muodostuu noin neljästäkymmenestä koirasta, joista suurin osa on kasvattajilla Hollannissa ja Ranskassa, mutta joukkoon mahtuu myös useita kotikoiria, joita ei ole otettu jalostusmielessä. Uusimmat kasvattajat löytyvät Espanjasta sekä Israelista. Rodun selviytymisen kannalta on erityisen tärkeää, että kasvattajat tukevat toistensa kasvatustyötä ja ovat avoimia.
Euroopan kanta on muodostunut pitkälle Hollannin linjoista sekä satunnaisista Japanintuonneista. Kanadassa rodun eteen on tehnyt töitä yksi kasvattaja, joka aloitti kasvatustyönsä myöskin Hollannin linjoista, mutta on myöhemmin tuonut Japanista useita yksilöitä. Tällä hetkellä Kanadassa on kaksi kasvattajaa ja Yhdysvalloissa yksi. Amerikan kennelclubit eivät kuitenkaan tunnusta shikokua roduksi sen pienen kannan vuoksi (6/2012) useista yrityksistä huolimatta, joka vaikeuttaa kasvatusyhteistyötä mantereiden välillä. Japanissa rotu on harvinainen ja koiria käytetään edelleen työkoirina metsästykseen, joten niitä ei löydä useinkaan näyttelyistä tai julkisilta paikoilta. Tämän vuoksi myös kannan kokoa on vaikea arvioida. Japanilaiset perustivat shikokuille suojeluohjelman vuonna 1937, kun kannan voimakas väheneminen tiedostettiin.
Rotukuvaus
Shikokut edustavat Japanilaisten koirarotujen keskikokoa. Urosten säkäkorkeus on noin 52cm ja narttujen 46cm. Rotumääritelmän mukaan shikokun tulee olla vankkarakenteinen, vahvaluustoinen ja kiinteä. Shikokut ovat väriltään aina seesameita. Joitakin black&tan värisiä yksilöitä syntyy. Shikokun kirsun tulee olla musta ja niillä on selän päälle kaartuva häntä. Turkki on kaksinkertainen: alla paksu pohjavilla ja päällä karkea peitinkarva. Korvat ovat pienet ja pystyt, sekä hieman eteenpäin kaartuneet. Silmät kolmionmuotoiset ja vinot.
Shikokuja käytettiin ensisijaisesti suurriistan, kuten villisikojen ja peurojen metsästykseen Kochin prefektuurissa. Sen vuoksi rotu on ketterä ja nopea sekä selviytyy myös vuoristoisessa maastossa. Nykyään se on Japanissa niin metsä-, vahti- kuin seurakoirakin. Koirista on käytetty myös nimitystä Kochi-ken. Rotu julistettiin vuonna 1937 kansallisaarteeksi, jolloin se nimettiin shikokun saaren mukaan. Shikoku on harvinaisin japanilaisista keskikokoisista roduista. Rotu tunnetaan pelottomana, säälimättömänä metsästäjänä ja sitä käytetään yhä peurojen ja villisikojen metsästyksessä. Shikokut metsästävät useamman koiran laumoissa.
Luonne
Shikokut ovat energisiä ja leikkisiä, mutta luonteeltaan voimakkaita ja rohkeita koiria. Urokset saattavat olla dominoivia. Rotu on laumaviettinen, joten shikokut kiintyvät omistajiinsa nopeasti. Shikokut tulevat hyvin toimeen perheen muiden koirien ja lasten kanssa, mikäli tottuvat niihin pennusta pitäen. Vieraita koiria ja ihmisiä kohtaan shikokut voivat olla varautuneita sekä reviiritietoisia. Shikokut ovat kouluttaessa omistajapehmeitä, mutta niillä ei ole selvää miellyttämishalua. Muiden japanilaisten keskikokoisten pystykorvien tavoin shikokun käyttäytymistä kuvataan suden kaltaiseksi ja ne saattavat pitää usein pieniä koiria ja muita eläimiä riistana – metsästyvietti löytyy edelleenkin hyvin voimakkaana. Shikoku ei ole luonteeltaan shiban kaltainen rodun ulkonäöstä huolimatta.
Terveys
Shikokuilta ei ole löydetty rodulle tyypillisiä perinnöllisiä sairauksia. Joitakin allergioita on tavattu.
Kenelle shikoku sopii?
Shikoku tarvitsee määrätietoisen ja varman kasvatuksen sekä runsaasti sosiaalistamista erilaisiin tilanteisiin. Ne ovat aktiivisia ja vaativat paljon liikuntaa ja päivittäisiä aktiviteettejä. Oikein motivoituneena shikoku sopii harrastuskaveriksi monenlaiseen tekemiseen, jos omistajalta löytyy vaadittava huumorintaju. Vapaana pidon kanssa täytyy olla tarkka, sillä metsästysvietti on voimakas ja rotu on hyvin nopea liikkeissään. Onnellisimmillaan shikoku on osana laumaa.
Rotujärjestöt ja rotua harrastavat yhdistykset
Shikoku-aiheiset harrastesivustot ja keskustelut
Rotumääritelmä
Shikokun rotumääritelmä (Suomen Nihonken ry)
Artikkeli ja kuvat: Suomen Nihonken ry
Uusimmat kommentit